Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa – faktoja kuusesta

Kuusen havuja, käpy ja kerkät

Otsikon sanonnalla yritetään sanoa, että ei kannattaisi yrittää, jos ei osaa. Höpö höpö sanon minä, tämä on näitä sanontoja, joilla on yritetty pitää nuoriso ojennuksessa. AINA kannattaa yrittää, vaikkei olisikaan varma osaamisestaan. Jokaisesta epäonnistumisesta oppii jotain, eikä nekään mene koskaan hukkaan. Anyway, takaisin aiheeseen nimeltä kuusi. HUOM! Tarvitset maanomistajan luvan kaikkiin kuusen osien keräämiseen.

Miten kuusi kasvaa?

Kuusi on levinnyt lähes koko Suomeen, ja se on yksi tärkeimmistä metsäteollisuuden puistamme. Luonnontuotteiden näkökulmasta kuusen tärkeimmät raaka-aineet ovat kuusenkerkät ja pihka. Käpyjä ja siemeniä taas käytetään usein käsitöissä ja koriste-esineissä. Kuusta voidaan hyödyntää juurien osalta punonnassa sekä kasvivärjäyksessä. Kasvivärjäyksessä havuista saadaan harmaanvihreää, kävyistä punaruskeaa ja kuusen naavasta kellanruskeaa väriä. Kuusen avulla voidaan myös parkita nahkoja.

Kuusi kasvaa oksien kärjestä kerkkien avulla. Sen vuoksi kerkkiä kerätessä tulee aina noudattaa kestävän keruun periaatteita: kerkistä kerätään enintään 1/3 per kuusi, ja oksien kärkikerkkiä ei oteta. Samasta puusta keräämisen välissä tulisi aina pitää pari vuotta taukoa.

Kuusen rohdoskäyttö entisaikaan

Kuusen pihkaa on käytetty iät kaiket vähän vaivaan kuin vaivaan. Kuitenkin myös kuusen havuja on käytetty. Havuja ja kerkkiä höyryhengittämällä on hoidettu mm. yskää (älä kokeile kotona etenkään jos sairastat astmaa tai hinkuyskää). Nykyäänkin kuusen tuoksua käytetään monenlaisissa tuoksutuotteissa, kuten kynttilöissä ja eteerisissä öljyissä.

Kuusen käyttö koriste-esineenä

Suomessa kuusen koristearvo liittyy nimenomaan joulunaikaan. Historioitsijat ovat tutkineet, että joulukuusen perinne olisi saanut alkunsa Saksasta 1700-luvulla, josta se rantautui Suomeenkin 1800-luvulla.

Historia-lehden mukaan esikristillisenä aikana kuuset olivat germaanisille ja skandinaavisille heimoille tärkeä osa talvipäivänseisauksen juhlintaa joulukuun lopulla. Taloja koristeltiin kuusenoksilla merkiksi siitä, että talven pimeys väistyisi valon ja elämän tieltä. ­Yhteys esikristillisen kuusiperinteen ja nykyisen joulukuusen välillä on kuitenkin epävarma.

Kranssin pyöreä muoto taas voi liittyä melkein mihin vaan. Se voi symboloida porttia, pahojen henkien karkoittamista tai uhrilahjaa pihakuuselle, vaikka nykyään sen onkin tarkoitus toivottaa tulijat tervetulleeksi. Täytyy sanoa, että tätä artikkelia kirjoittaessa minulla tuli kauhea halu opiskella itsekin lisää kuusen koriste-käytön perinteestä. Lupaan jakaa tietoni teille, heti kun ehdin asiaa eteenpäin tutkia.

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä:

Miten kuusenkerkkää käytetään?

Miten pihkan saa pois vaatteista?

Milloin keruulupa tarvitaan ja miten se hankitaan?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: